Perintöoikeus on oikeuden ala, joka säätelee omaisuuden siirtymistä kuolleen henkilön jälkeen hänen perillisilleen ja testamentinsaajilleen. Turkissa perintöoikeutta säätelee Turkin siviililain (Türk Medeni Kanunu, laki nro 4721) kolmas kirja (miras hukuku), joka sisältää yksityiskohtaiset säännökset perimysjärjestyksestä, testamentista, lakiosasta, perinnönjaosta ja perinnöstä luopumisesta. Tämä opas käsittelee perintöoikeutta kokonaisvaltaisesti ulkomaalaisen näkökulmasta Turkissa vuonna 2026.
Turkin perintöoikeusjärjestelmä perustuu mannermaiseen oikeusperinteeseen, ja se on monilta osin samankaltainen muiden Euroopan maiden järjestelmien kanssa. Keskeisiä periaatteita ovat lakimääräinen perimysjärjestys, testamenttivapaus lakiosan rajoissa, perillisten suoja ja omaisuuden jakamisen oikeudenmukaisuus. Lainsäädäntö on saatavilla osoitteesta mevzuat.gov.tr.
Ulkomaalaisille, joilla on omaisuutta Turkissa tai joiden perheenjäsenet asuvat Turkissa, perintöoikeuden tunteminen on erityisen tärkeää. Kansainväliset perintöasiat ovat usein monimutkaisia, sillä niihin liittyy useiden maiden lainsäädäntöä, toimivaltakysymyksiä ja verosopimuksia. Tämä opas antaa kattavan käsityksen Turkin perintöoikeudesta ja sen erityispiirteistä ulkomaalaisten näkökulmasta.
1. Lakimääräinen perimysjärjestys
Turkissa lakimääräinen perimysjärjestys (yasal miras) määrää, miten omaisuus jaetaan, jos vainajalla ei ole testamenttia. Turkin siviililain 495–501 pykälät säätelevät perimysjärjestystä, joka perustuu parenteelijärjestelmään (zümre sistemi). Parenteelijärjestelmässä perilliset jaetaan ryhmiin sukulaisuusasteen mukaan, ja kukin parenteeli sulkee pois seuraavan.
Ensimmäinen parenteeli (birinci zümre) koostuu vainajan alenevista sukulaisista: lapset ja heidän jälkeläisensä. Lapset perivät yhtä suurin osuuksin, ja jos joku lapsista on kuollut ennen vainajaa, hänen osuutensa siirtyy hänen lapsilleen (sijaantuloperiaate). Puoliso perii ensimmäisen parenteelin kanssa jaettaessa 1/4 perinnöstä, ja lapset jakavat loput 3/4 keskenään.
Toinen parenteeli (ikinci zümre) koostuu vainajan vanhemmista ja heidän jälkeläisistään (sisarukset, sisarusten lapset). Toinen parenteeli perii ainoastaan, jos ensimmäistä parenteelia ei ole (ei lapsia eikä heidän jälkeläisiään). Puoliso perii toisen parenteelin kanssa jaettaessa 1/2 perinnöstä, ja vanhemmat tai heidän jälkeläisensä jakavat loput 1/2.
Kolmas parenteeli (üçüncü zümre) koostuu vainajan isovanhemmista ja heidän jälkeläisistään (tädit, sedät, serkut). Kolmas parenteeli perii ainoastaan, jos ensimmäistä ja toista parenteelia ei ole. Puoliso perii kolmannen parenteelin kanssa jaettaessa 3/4 perinnöstä. Jos mitään parenteelia ei ole, puoliso perii koko perinnön.
Jos vainajalla ei ole perillisiä eikä puolisoa, perintö siirtyy Turkin valtiolle (devlete kalma). Valtion perintöoikeus on viimesijainen, ja se toteutuu vain, jos mitään muuta perillistä ei ole olemassa. Valtio saa perinnön ilman perintöveroa, ja omaisuus siirtyy valtionkassaan.
2. Testamentti Turkissa
Testamentti (vasiyetname) on oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Turkin siviililaki tunnistaa kolme testamenttimuotoa: käsin kirjoitettu testamentti (el yazılı vasiyetname), virallinen testamentti (resmi vasiyetname) ja suullinen testamentti (sözlü vasiyetname).
Käsin kirjoitettu testamentti on yksinkertaisin muoto: testamentin tekijä kirjoittaa koko testamentin itse käsin, sisältäen päivämäärän ja allekirjoituksen. Koneella kirjoitettua testamenttia ei hyväksytä tässä muodossa. Käsin kirjoitettu testamentti ei edellytä todistajia, mutta se on suositeltavaa tallettaa luotettavaan paikkaan tai tuomioistuimen haltuun.
Virallinen testamentti laaditaan notaarin (noter) tai sulh hukuk mahkemesinin (rauhantuomarin) edessä kahden todistajan läsnä ollessa. Testamentin tekijä ilmaisee tahtonsa notaarille, joka laatii testamentin kirjallisesti. Testamentin tekijä ja todistajat allekirjoittavat asiakirjan. Virallinen testamentti on turvallisin muoto, sillä se on vaikeampi riitauttaa ja se säilytetään notaarin arkistossa.
Suullinen testamentti on poikkeuksellinen muoto, joka on mahdollinen ainoastaan hätätilanteissa, kuten kuoleman välittömässä uhassa, sodassa tai luonnonkatastrofissa. Suullinen testamentti tehdään kahden todistajan edessä, ja todistajien on toimitettava testamentin sisältö tuomioistuimelle mahdollisimman pian. Suullinen testamentti menettää voimansa, jos tekijä selviää ja hänellä on mahdollisuus tehdä kirjallinen testamentti kuukauden kuluessa.
Testamentin sisältö voi sisältää: omaisuuden jakamista koskevia määräyksiä (vasiyet), perillisten nimeämistä (mirasçı atama), rasitteita ja ehtoja (koşul ve yükümlülük), säätiön perustamista (vakıf kurma) ja testamentin toimeenpanijan nimeämistä (vasiyeti yerine getirme görevlisi). Testamentilla ei kuitenkaan voi sivuuttaa lakiosaperillisten oikeuksia.
3. Lakiosa (saklı pay)
Lakiosa on perintöoikeuden keskeinen käsite, joka suojaa tiettyjen perillisten oikeutta perintöön. Turkin siviililain 505–508 pykälät säätelevät lakiosaa. Lakiosaperillisiä ovat: alenevat sukulaiset (lapset ja heidän jälkeläisensä), vainajan vanhemmat ja eloon jäänyt puoliso. Lakiosaa ei voi testamentilla poistaa, paitsi laissa säädetyillä perusteilla (perinnöstä poissulkeminen).
Lakiosan suuruus määräytyy seuraavasti: alenevien sukulaisten lakiosa on 1/2 heidän lakimääräisestä perintöosastaan, vanhempien lakiosa on 1/4 heidän lakimääräisestä perintöosastaan, ja puolison lakiosa vaihtelee sen mukaan, minkä parenteelin kanssa puoliso jakaa perinnön. Puolison lakiosa on: ensimmäisen parenteelin kanssa koko lakimääräinen osuus (1/4), toisen parenteelin kanssa koko lakimääräinen osuus (1/2) ja muissa tapauksissa 3/4 lakimääräisestä osuudesta.
Jos testamentti loukkaa lakiosaoikeutta, lakiosaperillinen voi nostaa tenkimuskanteen (tenkis davası) tuomioistuimessa. Tenkimuskanteella pyritään palauttamaan lakiosaa vastaava osuus testamentinsaajilta tai lahjoitusten saajilta. Tenkimuskanne on nostettava yhden vuoden kuluessa siitä, kun lakiosaperillinen sai tietää testamentista tai lahjoituksesta, mutta viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tiedoksiannosta tai perinnön avautumisesta.
Perinnöstä poissulkeminen (mirasçılıktan çıkarma) on poikkeuksellinen toimenpide, jolla vainaja voi testamentilla sulkea lakiosaperillisen pois perinnöstä. Poissulkemisen edellytykset ovat tiukat: perillisen on täytynyt syyllistyä vakavaan rikokseen vainajaa tai tämän läheisiä kohtaan, tai perillinen on vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa vainajaa kohtaan. Poissulkemisen perusteet on ilmoitettava testamentissa.
4. Perinnönjako menettely
Perinnönjako (miras paylaşımı) Turkissa alkaa vainajan kuolemasta. Kuoleman jälkeen perilliset muodostavat perintöyhteisön (elbirliği mülkiyeti), jossa kaikki perilliset omistavat perinnön yhdessä. Perinnönjako voidaan tehdä joko sopimuksella perillisten kesken tai tuomioistuimen päätöksellä, jos perilliset eivät pääse sopimukseen.
Ensimmäinen vaihe perinnönjaossa on veraset ilamı (perimystodistus) tai mirasçılık belgesi (perillistodistus) hankkiminen. Tämä asiakirja todistaa perilliset ja heidän perintöosuutensa. Perimystodistuksen saa sulh hukuk mahkemesistä (rauhantuomari) tai notaarilta. Asiakirja on välttämätön omaisuuden siirtämiseksi perillisten nimiin.
Perinnön vastaanottaminen tai siitä luopuminen on perillisen päätettävissä. Perillinen voi luopua perinnöstä (mirasın reddi) kolmen kuukauden kuluessa perinnön avautumisesta (tai siitä, kun perillinen sai tietää perintöoikeudestaan). Luopuminen tehdään sulh hukuk mahkemesille, ja se on peruuttamaton. Luopuminen koskee koko perintöosuutta – osittainen luopuminen ei ole mahdollista.
Ylivelkainen kuolinpesä on erityistilanne, jossa vainajan velat ylittävät omaisuuden arvon. Tässä tapauksessa perillisillä on oikeus luopua perinnöstä velkavastuuriskin välttämiseksi. Jos perilliset eivät luovu perinnöstä kolmen kuukauden kuluessa, heidän katsotaan hyväksyneen perinnön ja he vastaavat vainajan veloista perintöomaisuuden arvoon asti. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa perintö on selvästi ylivelkainen, jolloin luopuminen katsotaan tapahtuneeksi automaattisesti.
Perinnönjako sopimuksella edellyttää kaikkien perillisten yksimielisyyttä. Jakosopimus laaditaan kirjallisesti, ja se sisältää yksityiskohtaisen luettelon perinnöstä ja kunkin perillisen osuudesta. Kiinteistöjen osalta jakosopimus on rekisteröitävä tapu müdürlüğüssä omistusoikeuden siirtämiseksi. Irtaimen omaisuuden osalta jakosopimus on riittävä omistusoikeuden siirtoon.
5. Perintövero Turkissa
Turkissa peritään perintöveroa (veraset ve intikal vergisi) perinnöstä ja lahjoituksista. Perintöverolaki (laki nro 7338) säätelee perintöveron määräytymistä, maksamista ja vapautuksia. Perintövero on progressiivinen, ja sen kanta vaihtelee 1–30 prosenttia perinnön arvosta.
Perintöveron asteikko vuonna 2026 on seuraava: ensimmäisestä veroluokasta (pienimmät perinnöt) veroprosentti on 1 prosentti (perintö) tai 10 prosentti (lahjoitus), ja suurimmasta veroluokasta 10 prosentti (perintö) tai 30 prosentti (lahjoitus). Tarkat verorajat ja prosentit vahvistetaan vuosittain, ja ne ovat saatavilla virallisista lähteistä: mevzuat.gov.tr.
Perintöveron vapautukset ja vähennykset: tietty perusvähennys (istisna miktarı) on verovapaa, ja sen määrä vahvistetaan vuosittain. Puolison ja lasten perintöosuuksista myönnetään korkeampi vähennys kuin muiden perillisten osuuksista. Lisäksi tietyt omaisuuserät voivat olla kokonaan tai osittain verovapaita, kuten vakuutuskorvaukset tiettyyn rajaan asti.
Perintöveroilmoitus on tehtävä verotoimistolle neljän kuukauden kuluessa kuolemasta (jos kuolema on tapahtunut Turkissa) tai kuuden kuukauden kuluessa (jos kuolema on tapahtunut ulkomailla). Myöhästymisestä seuraa veronkorotus ja viivästyskorko. Perintövero voidaan maksaa kolmessa vuodessa kuudessa puolivuosittaisessa erässä.
Kansainvälisten perintöjen verotuksessa on huomioitava Turkin ja kohdemaan väliset verosopimukset. Turkin ja Suomen välillä ei ole erillistä perintöverosopimusta, mutta yleinen kaksinkertaisen verotuksen estämissopimus voi vaikuttaa tiettyjen tuloerien verotukseen. Ulkomaalaisten perillisten on suositeltavaa selvittää verotuksellinen asemansa sekä Turkissa että kotimaassaan.
6. Ulkomaalaisten perintöoikeus Turkissa
Ulkomaalaisten perintöoikeus Turkissa on pääsääntöisesti samankaltainen kuin turkkilaisten kansalaisten. Ulkomaalaiset voivat periä omaisuutta Turkissa, tehdä testamentin Turkissa sijaitsevasta omaisuudesta ja olla perillisenä turkkilaisessa perimysmenettelyssä. Kuitenkin kansainväliset perintöasiat sisältävät erityiskysymyksiä, jotka on huomioitava.
Sovellettava laki kansainvälisessä perinnössä määräytyy Turkin kansainvälisen yksityisoikeuden lain (MÖHUK) mukaan. Pääsääntöisesti perintöön sovelletaan vainajan viimeisen kansalaisuusmaan lakia. Jos vainaja oli Suomen kansalainen, perintöön sovelletaan pääsääntöisesti Suomen perintöoikeutta, paitsi Turkissa sijaitsevien kiinteistöjen osalta, jotka ovat aina Turkin lainsäädännön alaisia.
Ulkomaalaisen perillisen on hankittava perimystodistus Turkissa voidakseen periä Turkissa sijaitsevaa omaisuutta. Tämä edellyttää: vainajan kuolintodistuksen (ölüm belgesi) esittämistä apostille-todistuksella ja turkinkielisellä käännöksellä varustettuna, perillisaseman todistamista (väestörekisteriotteet, syntymätodistukset) ja testamentin esittämistä, jos sellainen on olemassa.
Kiinteistöjen perimisessä ulkomaalaisen on huomioitava samat rajoitukset kuin kiinteistökaupassa: sotilaallisille vyöhykkeille sijoittuvia kiinteistöjä ei voi periä, ja tiettyjen maiden kansalaiset eivät voi omistaa kiinteistöjä Turkissa. Jos ulkomaalainen perillinen ei voi omistaa kiinteistöä Turkissa, kiinteistö on myytävä ja myyntitulo maksetaan perilliselle. Suomen kansalaisilla ei ole tällaisia rajoituksia.
7. Perinnöstä luopuminen ja sen vaikutukset
Perinnöstä luopuminen (mirasın reddi) on perillisen oikeus kieltäytyä perinnöstä. Tämä on erityisen tärkeää, jos perintö on ylivelkainen eli vainajan velat ylittävät omaisuuden arvon. Luopuminen suojaa perillistä velkavastuuriskiltä, sillä ilman luopumista perillinen vastaa vainajan veloista perintöomaisuuden arvoon asti.
Luopuminen tehdään sulh hukuk mahkemesille (rauhantuomari) kolmen kuukauden kuluessa perinnön avautumisesta. Luopuminen on peruuttamaton ja se koskee koko perintöosuutta. Osittainen luopuminen ei ole mahdollista – perillinen joko hyväksyy tai hylkää koko perintöosuutensa. Luopuminen vaikuttaa myös luopujan jälkeläisiin, jotka eivät saa luopujan osuutta, ellei toisin ole säädetty.
Perinnöstä luopumisen jälkeen luopujan osuus jaetaan muiden perillisten kesken samassa suhteessa kuin heidän alkuperäiset perintöosuutensa. Jos kaikki perilliset luopuvat perinnöstä, perintö siirtyy Turkin valtiolle. Luopumisen vaikutukset ovat lopulliset, eikä luopumista voida perua myöhemmin edes olosuhteiden muuttuessa.
Erityistilanne on ehdonalainen luopuminen (mirasın hükmen reddi), jossa perintö katsotaan hylätyksi automaattisesti, jos vainajan kuolinhetken taseesta käy selvästi ilmi ylivelkaisuus. Tässä tapauksessa perillisten ei tarvitse tehdä erillistä luopumisilmoitusta, vaan luopuminen tapahtuu lain nojalla.
8. Kuolinpesän hallinto ja pesänselvitys
Kuolinpesän hallinto (tereke yönetimi) kattaa toimenpiteet, joilla vainajan omaisuus selvitetään, velat maksetaan ja perintö jaetaan perillisille. Turkissa kuolinpesän hallinto voi olla perillisten yhteisesti hoitamaa tai tuomioistuimen määräämää. Tuomioistuin voi nimittää pesänselvittäjän (tereke temsilcisi), jos perilliset eivät pysty hoitamaan pesää yhdessä tai jos joku perillisistä sitä pyytää.
Pesänselvitys sisältää: vainajan omaisuuden ja velkojen selvittämisen (tereke defteri), velkojien tiedottamisen ja velkojen maksamisen, omaisuuden arvon määrittämisen, veroilmoitusten tekemisen ja perinnönjaon toteuttamisen. Pesänselvittäjä toimii tuomioistuimen valvonnassa ja raportoi toiminnastaan tuomioistuimelle.
Kiinteistöjen osalta perinnönjako edellyttää tapu müdürlüğün toimenpiteitä omistusoikeuden siirtämiseksi perillisten nimiin. Tähän tarvitaan perimystodistus, perintöveron maksutodistus ja mahdollinen perinnönjakosopimus. Pankkitilien osalta pankit vapauttavat varat perimystodistuksen ja vainajan kuolintodistuksen esittämisen jälkeen.
Kansainvälisissä perintöasioissa pesänselvitys voi olla monimutkaista, sillä omaisuutta voi olla useissa maissa ja eri lainsäädäntöjen alaisuudessa. Tällöin on suositeltavaa käyttää asianajajaa, joka tuntee sekä Turkin että kohdemaan perintölainsäädännön. Asianajaja voi koordinoida pesänselvitystä molemmissa maissa ja varmistaa, että perintöverot ja muut velvoitteet hoidetaan asianmukaisesti.
9. Lahjoitukset ja ennakkoperintö
Lahjoitukset (bağışlama) ja ennakkoperintö (miras avansı) ovat perintöoikeudessa merkittäviä käsitteitä. Turkissa elinaikaiset lahjoitukset voivat vaikuttaa perintöön useilla tavoilla: ne voivat loukata lakiosaoikeutta, ne voivat olla ennakkoperintöä, ja ne ovat lahjoitusveron alaisia.
Ennakkoperintö on lahjoitus, joka on tarkoitettu perintöosuuden ennakkomaksuksi. Turkin siviililain mukaan vainajan perillisille antamat lahjoitukset katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei toisin ole sovittu tai ilmoitettu. Ennakkoperintö vähennetään perillisen perintöosuudesta perinnönjaossa. Jos lahjoituksen arvo ylittää perintöosuuden, perillinen voi joutua palauttamaan ylittävän osan.
Lakiosaa loukkaavat lahjoitukset voidaan tenkiä (palauttaa) tenkimuskanteella. Tenkiä voidaan lahjoituksia, jotka on tehty perinnön avautumista edeltäneen yhden vuoden aikana (perillisille milloin tahansa). Tenkimuskanne kohdistetaan ensin testamenttimääräyksiin ja vasta sen jälkeen lahjoituksiin, käänteisessä aikajärjestyksessä (viimeisin lahjoitus ensin).
Lahjoitusvero (intikal vergisi) Turkissa on progressiivinen ja vaihtelee 10–30 prosenttia lahjoituksen arvosta. Tietty perusvähennys on verovapaa vuosittain. Lahjoitusveroilmoitus on tehtävä verotoimistolle kuukauden kuluessa lahjoituksesta. Kiinteistölahjoitukset on lisäksi rekisteröitävä tapu müdürlüğüssä, ja ne edellyttävät siirtoveron maksamista.
10. Perinnön riitauttaminen
Perinnön riitauttaminen voi tapahtua useilla perusteilla: testamentin pätemättömyys (vasiyetnamenin iptali), lakiosan loukkaus (tenkis davası), perillisaseman kiistäminen tai perinnönjaon epäoikeudenmukaisuus. Riitauttaminen tehdään nostamalla kanne perhetuomioistuimessa tai sulh hukuk mahkemesissa riippuen asian luonteesta.
Testamentin pätemättömyyttä voidaan vaatia, jos: testamentin tekijä ei ollut oikeustoimikelpoinen (alle 15-vuotias tai edunvalvonnan alainen), testamentti on tehty painostuksen, petoksen tai erehdyksen vaikutuksen alaisena, testamentti ei täytä muotovaatimuksia, tai testamentin sisältö on lainvastainen. Pätemättömyyskanne on nostettava yhden vuoden kuluessa siitä, kun kantaja sai tietää testamentista, mutta viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tiedoksiannosta.
Lakiosan loukkausta koskeva tenkimuskanne on yleisin perinnön riitauttamisen muoto. Tenkimuskanne nostettaan, kun testamentti tai lahjoitukset loukkaavat lakiosaperillisten oikeuksia. Tuomioistuin arvioi, onko lakiosaa loukattu, ja palauttaa tarvittaessa lakiosaa vastaavan osuuden testamentinsaajilta tai lahjoituksen saajilta.
Perillisaseman kiistäminen voi tulla kyseeseen, jos joku väittää olevansa perillinen tai kiistää toisen henkilön perillisaseman. Tällöin tuomioistuin arvioi todisteet (syntymätodistukset, väestörekisteritiedot, DNA-testit) ja tekee päätöksen perillisasemasta. Perillisasemaa koskeva riita voi viivästyttää perinnönjakoa merkittävästi.
11. Kansainväliset perintöasiat ja Turkin lainsäädäntö
Kansainväliset perintöasiat ovat monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä, joissa usean maan lainsäädäntöä sovelletaan samanaikaisesti. Turkin kansainvälisen yksityisoikeuden laki (MÖHUK, laki nro 5718) säätelee toimivaltakysymyksiä ja sovellettavaa lakia kansainvälisissä perintöasioissa.
Sovellettava laki: Turkin lainsäädännön mukaan perintöön sovelletaan pääsääntöisesti vainajan viimeisen kansalaisuusmaan lakia. Jos vainaja oli usean maan kansalainen, sovelletaan sen maan lakia, johon vainajalla oli läheisimmät siteet. Kiinteistöjen osalta Turkin tuomioistuimet soveltavat kuitenkin Turkin lakia, riippumatta vainajan kansalaisuudesta.
Toimivalta: Turkin tuomioistuimilla on toimivalta käsitellä perintöasioita, jos vainajan viimeinen asuinpaikka oli Turkissa, vainajalla on omaisuutta Turkissa tai perilliset asuvat Turkissa. Kansainvälisissä tapauksissa useamman maan tuomioistuimet voivat olla toimivaltaisia, mikä voi johtaa rinnakkaisiin oikeudenkäynteihin.
Ulkomaisten tuomioiden tunnustaminen perintöasioissa edellyttää tanıma ve tenfiz -menettelyä (tunnustamis- ja täytäntöönpanomenettely) Turkin tuomioistuimissa. Ulkomaisen tuomion tunnustaminen edellyttää, että tuomio on lainvoimainen, menettely on ollut oikeudenmukainen ja tuomio ei ole vastoin Turkin oikeusjärjestyksen perusteita. Lisätietoja tuomioistuinmenettelystä löytyy osoitteesta adalet.gov.tr.
12. Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Miten perintö jaetaan Turkissa ilman testamenttia?
Ilman testamenttia perintö jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Ensisijaiset perilliset ovat vainajan lapset ja puoliso. Puoliso perii 1/4 ja lapset jakavat loput 3/4 keskenään. Jos lapsia ei ole, puoliso perii 1/2 ja vanhemmat jakavat loput 1/2. Jos vanhempiakaan ei ole, puoliso perii 3/4 ja isovanhempien suku jakaa loput. Jos perillisiä ei ole lainkaan, puoliso perii kaiken. Ilman puolisoa ja perillisiä perintö siirtyy valtiolle.
Voiko ulkomaalainen periä kiinteistön Turkissa?
Kyllä, ulkomaalaiset voivat periä kiinteistöjä Turkissa, mikäli heidän kansalaisuutensa sallii kiinteistönomistuksen Turkissa. Suomen kansalaiset voivat periä kiinteistöjä ilman rajoituksia, lukuun ottamatta sotilaallisia vyöhykkeitä. Tiettyjen maiden kansalaiset, jotka eivät voi omistaa kiinteistöjä Turkissa, voivat periä kiinteistön arvon rahana – kiinteistö myydään ja myyntitulo maksetaan perilliselle.
Mikä on lakiosa Turkissa?
Lakiosa (saklı pay) on perintöosuus, jota ei voi testamentilla sivuuttaa. Lakiosaperillisiä ovat lapset, vanhemmat ja puoliso. Lasten lakiosa on 1/2 heidän lakimääräisestä perintöosastaan, vanhempien lakiosa on 1/4 ja puolison lakiosa vaihtelee 1/4–3/4 riippuen siitä, minkä parenteelin kanssa puoliso jakaa perinnön. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, perillinen voi nostaa tenkimuskanteen tuomioistuimessa.
Miten paljon perintöveroa maksetaan Turkissa?
Perintövero Turkissa on progressiivinen ja vaihtelee 1–10 prosenttia perinnön arvosta (lahjoituksissa 10–30 prosenttia). Tietty perusvähennys on verovapaa. Perintöveroilmoitus on tehtävä neljän kuukauden kuluessa kuolemasta (kuusi kuukautta, jos kuolema tapahtui ulkomailla). Perintövero voidaan maksaa kolmessa vuodessa kuudessa puolivuosittaisessa erässä. Tarkat veroprosentit ja vähennykset vahvistetaan vuosittain.
Voiko turkkilaisen testamentin tehdä ulkomailla?
Kyllä, testamentti voidaan tehdä ulkomailla. Turkin kansainvälisen yksityisoikeuden lain mukaan testamentin muotovaatimusten osalta riittää, että testamentti täyttää joko Turkin lain, tekomaan lain tai testamentin tekijän kansalaisuusmaan lain muotovaatimukset. Ulkomailla tehty testamentti on kuitenkin suositeltavaa varustaa apostille-todistuksella ja virallisella turkinkielisellä käännöksellä sen täytäntöönpanon helpottamiseksi Turkissa.
Miten perintöasia etenee Turkissa käytännössä?
Perintöasia etenee seuraavasti: 1) vainajan kuolintodistuksen hankkiminen, 2) perimystodistuksen hakeminen sulh hukuk mahkemesista tai notaarilta, 3) kuolinpesän omaisuuden ja velkojen selvittäminen, 4) perintöveroilmoituksen tekeminen, 5) perinnönjako sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, 6) omaisuuden siirto perillisten nimiin (kiinteistöt tapu müdürlüğüssä, pankkitilit pankissa). Prosessin kesto vaihtelee muutamista kuukausista yli vuoteen riippuen tapauksen monimutkaisuudesta.